Aamupuurolla tänään:
Minä (selittäen edellisillan puistoreissusta J-P:lle): '...ja mentiin sinne puistoon ja se olikin melkein tyhjä. Kun mentiin portista sisään joku isä työnsi kärryissä semmoista Ruun ikäistä pikkulasta pois puistosta, ja sitten saatiinkin olla ihan keskenämme ja lapsilla oli kivaa, vaikka olikin jo pimeää. Ruukin keinui vaikka kuin.'
J-P: 'Joo.'
Ruu (on hetken hiljaa ja painaa sitten päänsä alas ja osoittaa sormillaan meitä molempia): ' Mä en tykkää susta. Enkä mä tykkää susta.'
Me: 'Mitä ihmettä? Onko puuro pahaa? Eikö olisi saanut puhua puistoreissusta?'
Ruun mökötys jatkuu.
Kunnes lopulta mietin sanojani ja tajuan: 'Et sää ole pikkulapsi, olet big boy! Senkö sanoin hassusti ja loukkaannuit?'
Ruu (pää edelleen painuksissa): 'Joo.'
Anteeksi Ruu :)
Friday, December 5, 2008
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
5 comments:
voi pientä... anteeksi ISOA ruuta :) ihana tarina :)
Ihan saman kommentin meinasin laittaa kuin Tarja ylla! :D :D
Voi ISOA Ruu rassua!! :D
Miten tarkeaa se onkin 'pienena' olla isompi kuin muut!
Muistan, etta ika oli aina kokoon suoraan verrannollinen. Vanhemmat lapset oli aina pidempia. Kun meikalaisen kasvukayra alkoi kohota super jyrkasti jo 9vuotiaana, niin alkoi menna maailmankuvat ihan sekaisin. Muistan elavasti 11vuotiaana, kun olin 154cm pitka, kuinka isoveljen silloinen tyttoystava oli mua lyhyempi (ehka sentin, mutta SILTI!) vaikkakin 6vuotta vanhempi. En voinut mitenkaan ymmartaa moista! Ja sita myos hehkutin kaikille kavereille: "Mun isoveljen tyttoystava on MUA lyhyempi!!!!"
:)
ps. normaalisti kirjoitan suominappiksella,mutta tama kotinappis on UK asetuksilla. Hymynaamasta tulee tassa nappiksessa tama
>(
Jokakerta pitaa korjata ilosemman nakoiseksi
:)
Kyllä on mainio vekara. :D
Tarja, kiitos. Juu, ihan liian nopeasti kasvaa. Enkä ole aina ihan varma onko verbaalinen nopeutensa yhteensopiva älyllisen nopeutensa kanssa...
MaaMaa, kiitos. Ruulla välillä leikkaa vähän liiankin kanssa, varsinkin, kun ei pitäisi. Vaan ollaan me jo Roosan kanssa opittu, että ihan kaikkea ei kannata sanoa ääneen. Sanomiset kun voivat jatkojalostautua varsin väärintulkittaviin muotoihin....
MaaMaa, meidän Roosa on myös pitkä, tiedä sitten paljonko vielä kasvaa. Nyt 13½-vuotiaana 173cm (mitattu kesällä). Roosalla on näihin päiviin asti ollut paineita siitä, kun on ollut pitempi kuin muut ikäisensä (pojat varsinkin), mutta nyt yllättäen halusi joulumekon kanssa korkeakorkoiset kengät (!). Toki ihan kotona jouluna käytettäviksi, mutta silti.
Itse olen 162cm, pituuskasvuni loppui seiskaluokalla.
Riikka, joopa. Aina ei edes pysytä perässä missä mennään Ruun juttujen kanssa. Välillä tuntuu, että ymmärtää ja muistaa ihan liikaa. Perheen nuorimman osa on raastava... Onko Sofialla ollut samanlaisia merkkejä?
Post a Comment