Pikku Ruun Puheripuli

Ruu, 2v 3kk 2 pv, on aivan mahdoton puhemasiina, papukaija, sanelukone, lausegeneraattori, viisastelija, vitsailija ja jopa uhkailija…

Tässä muutamia esimerkkejä viime päiviltä:

Ruu: Minä otan peiton alakeetaan.
Minä: Etkä ota.
Ruu: Otanpas.
Minä: Etpäs.
Ruu: Minä kaadan sinut mahalleen!

Iltapäivisin Ruu istuu katselemassa kun Roosa, Frans ja Saaga tekevät läksyjä. Ruulla tuntuu olevan hyvä tilannetaju: jos toiset ahkeroivat innoissaan, Ruu kehuskelee, että ‘minullakin on läksyjä’, mutta jos vaikkapa Roosa tuskailee matikantehtävien kanssa, Ruu lällättää, että ‘minulla ei olekaan läksyjä.’

Toinen esimerkki tilannetajusta ja huolenpidosta: kun tulin reissusta kotiin sunnuntai-iltana, Ruu oli jo nukkumassa. Maanantaiaamuna minut nähdessään Ruu ensin hyppäsi syliini, halasi pitkään ja hartaasti ja sitten kysyi: 'Sinä nukuit hyvin?'

Iltaisin Ruu kuuntelee jo pitkiä iltasatuja. Sunnuntaina J-P oli lukenut Nalle Puhia varmaankin puoli tuntia, mutta silti pinnasängyn pohjalta oli kuulunut vakiorepliikki: ‘Et lukenut taapeeksi!’

Ruu todellakin käyttää ‘musta’ ja ‘susta’ muotoja ‘minä’ ja ‘sinä’ ja muutenkin jostain syystä puhuu enimmäkseen kirjakieltä, kuten ‘tule auttamaan minua’ tai ‘minä tulen syliin’. Muutenkin puheen kehittyminen on ollut uskomattoman nopeaa. Sisaruksilla ei liene pienin osuus asiaan, koska ovat haastaneet Ruun mukaan juttuihin heti siitä lähtien, kun Ruu on jotain osannut sanoa. Monenlaisilta provosoinneltakaan ei olla vältytty...

Mutta ihana vaihe kaikinpuolin! Joka päivä saamme nauraa jollekin hauskalle repliikille – harmi vain kun ne unohtuvat niin nopeasti. Ehkä nyt yritän kirjata niitä tänne blogiin sitä mukaa kun niitä tulee.