Tuesday, October 23, 2007

A Morning

7:00 am: Somewhere in the darkness the alarm goes off. Time to wake up. J-P is the first one to get dowstairs and make coffee. (probably the one and only quiet moment during the day). The morning story is to begin:

7:30 am: Frans is fully awake and has breakfast. (Roosa did not let me to take any pictures of her).

8:05 am: ‘Come to our room’ – ‘Tulkaa meidän huoneeseeeeen’

8:10 am: Saaga still asleep. Ruu is pretending to be awake…

8:35 am: Let’s get going!

8:36 am: Very quiet on our street.

8:38 am: The fall is coming to Gainsborough, too.

8:47 am: Roosa and Frans get off and run down a block to be at school in time.

8:50 am: Saaga gets off and I walk with her to her class.

8:51 am: ‘Better run, I’m one minute late’.



8:52 am: ‘Lollipop lady’ stopping the traffic.

On the way to J-P's office.

9:05 am: At eSpatial.

9:06 am: Have a nice day!

9:07 am: Finally by myself in the car. Yö täysille ;)

9:08 am: Something is on my way!

9:15 am: Not much traffic at the airport roundabout.

9:25 am: Getting to Finglas. This is a new shopping centre opening just today and I was a bit worried there would be a load of cars. Luckily not too many at least this very morning.

9:32 am: Arriving to the office (more like a warehouse).

2 comments:

Riikka said...

Hauska seurata teidän aamutoimia kuvien kautta, tuntuu kuin olisi itse mukana. Hurjalta vaan näyttää tuo vasemmanpuoleinen liikenne, kestikö kauan tottua siihen? Terkuin Riikka NY:sta.

Leena said...

Juu, olihan tuossa vasemmanpuoleisessa liikenteessä alkuun omat haasteensa, varsinkin, kun ratti on väärällä puolella… Mutta yllättävän hyvin ja nopeasti sen on sisäistänyt, liiankin hyvin oikeastaan: Firenzen reissussa meinasi muutaman kerran iskeä paniikki, kun koko ajan tuntui siltä, että taksikuskit ajavat väärällä puolella katua. Ilmeisesti kun näin vanhempana oppii jotain uutta, sen sisäistää ylitehokkaasti - jostain muistan lukeneeni, että vanhempana opitut uudet ‘taidot’ saattavat peräti syrjäyttää jotain vanhoja taitoja. (näinköhän olen loppuikäni vasemmanpuoleinen…) Monikaistaiset liikenneympyrät, joissa paikallisetkaan eivät osaa ajaa ‘oikein’ (saati muistaa näyttää vilkkua) ovat olleet suurin haaste, mutta niidenkin kanssa on pelisilmä kehittynyt eikä tarvitse enää arpoa, mihin väliin nokkansa työntää.

– Vääränpuoleiseen rattiin liittyen: Irlannin kapeilla maalaisteillä on hyötyä siitä, että ratti on vasemmalla puolella autoa: täällä nimittäin jollakin ‘kinttupolulla’ saattaa nopeusrajoitus olla 100km/h ja silloin on hyvä, että pystyy ajamaan mahdollisimman lähellä piennarta.