Sunnuntaiuurastusta

Sunnuntai on meillä yleensä viikon tehokkain kotityöpäivä. Lauantaina ei työviikon jälkeen tee mieli uurastaa (paitsi pestä ne pakolliset kymmenkunta koneellista pyykkiä, mutta nekin viikaillaan kaappeihin yleensä vasta sunnuntaina) ja sunnuntaina toki painaa jo pieni pakkokin päälle, että romppeet ja kamppeet ovat kunnossa uuden viikon alkaessa.

Sunnuntaiaamun kauppareissulla kärryyni eksyi ihan vahingossa autonpesusieni... J-P kun ei ollut voinut pestä autoa aikoihin, kun ei ole ollut 'välinettä'. Lapsityövoimaakin ilmoittautui talkoisiin kaksin kappalein ja kun J-P pääsi alkuun, niin lopulta penkitkin lentelivät pihalle imuroitaviksi ja minun yhteen lokeroon jemmaamani syödyt purkat (öh...) taisivat nekin saada kyytiä.



Itse sain vihdoinkin makuuhuoneemme nurkan järjestykseen ja nyt hyllyn vasemmalla puolella on tilaa jollekin kivalle, pienelle työpöydälle. Kuukausi sitten ostamani verhotkin muistin vihdoin kaivaa kaapin pohjalta, silittää ja ripustaa tankoon. Nyt ei aamuaurinko pääse niin ripeästi silmäluomien alle kiusaamaan.