Perjantaina 14. marraskuuta Sitruunakerho suuntasi Blanchardstownin ostariin heti aamulla. Ruuhkaa riitti varsinkin M50-kehätiellä ja vähän ennen Blankkarin ramppia päätin laittaa navigaattorin päälle, ettei tarvitsisi pähkäillä kaistavalintoja liikennekaaoksessa. Perheemme nimeltämainitsematon teini oli sitten tehnyt pikku jäynät ja vaihtanut vekottimen kieleksi ruotsin. Ei niin, ettenkö 42 opintoviikon rikssvenskopinnoillani olisi selvää puhetta ymmärtänyt, mutta kun navigaattorin sisällä asustava ruotsalaistäti neuvoi ihan mettään ja takuulla teki sen ihan tahallaan. No, ei onneksi ihan minne sattuu, kunhan käytiin huviksemme yksi liikenneympyrä kiertämässä ja taas maailma avartui - yhden liikenneympyrän verran. (lienee syytä päivittää kartta-aineisto)
Blankkarissa oli jo kovasti joulun tunnelmaa. Marks&Spencerin portviini- ja joulusuklaamaistiaisiakin nappasimme aina ohi kävellessämme... Ja kauppojahan riitti, ja olisi riittänyt toiseksikin päiväksi.
Lounaalle menimme TGI Fridays -jenkkiravintolaan. Melkeinpä ainoa vaihtoehto jollei halua pika-pikaruokaa tai hidasta pizzaa. Maini tosin meinasi lähteä pois, kun siideriä ei saanutkaan tuopissa. - Fransin edellisiltaisen röyhtäilykoulun opit olivat sentään menneet perille ja lounaan edetessä alkoi jo näyttää varsin huolestuttavalta, että Sitruunakonferenssi kääntyisi happamoinnin puolelta hilpeäksi positiivisen ajattelun kurssiksi...:
Ruokalista oli onneksi vain kohtuullisen hyvä, mutta kaikki löysimme sieltä jotain syötäväksikelpaavaa. Itse valitsin buffalowingsit sinihomejuustodipin kera:
Inari ja Merja nauttivat cajun -kanaa:
Ja Maini kana-pekonileipää:
Maini opettelemassa uutta voimasanaa:
Päiväkahvin paikka. Cappuccinoni oli vain mediumin kokoinen...:
Kotiin lähdimme ajelemaan kuuden aikoihin, ja jälleen ruuhkat M50:llä olivat melkoiset - tietöitä ja töistäpaluuliikennettä pahimmillaan. Koukkasinkin sitten Finglasin kohdalla pois kehätieltä ja ajelin pikkuteitä lentokentän kiitoratojen vieritse. Sitruunakerholaiset innostuivat heti lentokonespottauksesta ja Maini jo meinasikin hypätä kyydistä, mutta onneksi pientareen puolen lapsilukko oli kiinni. Matkan varrella kuski sai kuulla myös jupinaa siitä, miksi ajettin pubien OHI, mutta tällä kuskilla oli jo kiire kotiin...J-P oli hauduttanut corned beef -paistin iltapäivän aikana, joten pääsin jatkamaan illallisvalmisteluja vain kastikkeen ja salaatin tekemisellä sekä riisin keittämisellä. Perhe viihdytti Sitruunoita kuvaesityksellä (live-kommentteineen) heinäkuun Galwayn seudun lomastamme ja kun jääkaapista löytyi sekä kylmää Smithwicksiä että siideriä, niin hymyjäkin irtosi.
Vihdoinkin pöydässä:
Illallisen jälkeen Saaga esitteli meille heiluvaa hammastaan ja kovasti odotti jo hammaskeijua kylään:
Saaga innostui piirtämäänkin melko yksityiskohtaisen kuvan siitä, kuinka hammaskeiju yöllä tulee... (eipä ole tullut vieläkään - maanantaina 17.11. klo 17:23 samainen hammas edelleen samassa suussa):
Suomi-irtikset maistuvat jälkkäriksi Ruulle:
Ja irkku-Guinness Merjalle:
Kuin myös Inarille:
Ruu piirtelemässä Merja-kummin sylissä:
Ja tietenkin menimme ajoissa nukkumaan, jotta energiaa riittäisi myös viimeiselle täydelle konferenssipäivälle.
No comments:
Post a Comment