Pähkäillessämme J-P:n kanssa lomaviikon aikana, miten jatkaisimme Roosan kännykän takavarikointiasian kanssa, päädyimme siihen, että odottelisimme pari ensimmäistä lomanjälkeistä koulupäivää, kuuluisiko koulusta mitään, ja jos ei, menisimme sitten suoraan rehtorin puheille, emmekä enää yrittäisikään saada year head -opettajaa (ekavuotisten luokanvalvojantapainen) kiinni. Joka ei siis useista soittopyynnöistämme huolimatta meille ennen loman alkua soittanut saati lähettänyt Roosan mukana minkäänlaista dokumenttia takavarikosta.
Eilen, suureksi yllätyksekseni, ko. year head soitti minulle. Stereotyyppiseen opettajatyyliin aloitti puhelimessa alkuun katkeamattoman monologin: "En tunne Roosaa kovin hyvin... on mukava ja asiallinen oppilas... samana päivänä takavarikoin toisen oppilaan kännykän, joka oli itseasiassa tämän oppilaan äidin puhelin ja siellä oli kaikkia tärkeitä numeroita muistissa... ja mietin pitäisikö se antaa takaisin... Roosa käveli välitunnilta sisälle ja tekstasi Sesilialle, joka istui kokeessa ja eihän sellainen sovi (hmm... Sesillä varmaankin on ollut äänet päällä ja takuulla olisi kesken kokeen kaivanut piippaavan puhelimen laukustaan ;)... olen yleensä hyvin lempeämielinen ekavuotisten kanssa...päläpäläpälä..."
Oli pakko alkaa puhua päälle. Ja opettaja jopa ainakin hetken kuunteli ja ehkä jopa sisäisti.
Yritin tiivistää selkeästi seuraavat asiat:
- koulun säännöissä ei mainita lainkaan kännykän (tai ipodin tms.) takavarikon pituutta: säännöt täytyy päivittää tämän osalta
- tällaisessa takavarikkoasiassa koulun olisi syytä ilmoittaa asiasta vanhemmille viimeistään koulupäivän päätyttyä, antaa selostus tilanteesta ja sanktiosta ja antaa oppilaalle kirjallinen dokumentti, että koululla on hallussaan oppilaan omaisuutta
- edelliseen liittyen: sääntöihin olisi asiallista lisätä myös pykälä kommunikaatiosta koulun ja kodin välillä tämäntyyppisissä tapauksissa
- takavarikointi ei välttämättä ole paras mahdollinen rangaistus (toki tunnin tai koulupäivän loppuun asti paikallaan), sillä kännyköitä saa kuitenkin "vain" rahalla ja moni (törsäilytaipuvainen irkku;) marssisi vain samantien kännykkäkauppaan (tätä en tosin ihan näin ilmaissut).
Kun lempeämielinen opettaja pääsi taas ääneen, hän ensitöikseen totesi, että olikin aikonut palauttaa Roosalle tämän puhelimen samaisen iltapäivän aikana...
Kiitin kauniisti ja sanoin, että Roosa tietää itsekin rikkoneensa koulun sääntöjä, joten Roosan osalta asia on nyt tällä selvä, MUTTA noin yleisellä tasolla aiomme toki kirjoittaa rehtorille sääntöihin ja kommunikaatioon liittyvistä epämääräisyyksistä.
Loppuun sain kuulla vielä monologin siitä, kuinka opettajille on allokoitu vain minimaalisesti aikaa minkäänlaiseen kommunikaatioon, ja kuinka koulun säännöt sattuivatkin juuri nyt olemaan hukassa työpöytänsä laatikosta... mutta toki vanhemmilla on täysi oikeus ottaa asia puheeksi rehtorin kanssa...
***
Iltapäivällä kello 15:51 (koulu loppuu 15:50) Roosalta tuli tekstari "joo". Lieni vastaus jo edellisenä perjantaina lähettämääni tekstariin "joko sait kännykän takaisin".
Eilen, suureksi yllätyksekseni, ko. year head soitti minulle. Stereotyyppiseen opettajatyyliin aloitti puhelimessa alkuun katkeamattoman monologin: "En tunne Roosaa kovin hyvin... on mukava ja asiallinen oppilas... samana päivänä takavarikoin toisen oppilaan kännykän, joka oli itseasiassa tämän oppilaan äidin puhelin ja siellä oli kaikkia tärkeitä numeroita muistissa... ja mietin pitäisikö se antaa takaisin... Roosa käveli välitunnilta sisälle ja tekstasi Sesilialle, joka istui kokeessa ja eihän sellainen sovi (hmm... Sesillä varmaankin on ollut äänet päällä ja takuulla olisi kesken kokeen kaivanut piippaavan puhelimen laukustaan ;)... olen yleensä hyvin lempeämielinen ekavuotisten kanssa...päläpäläpälä..."
Oli pakko alkaa puhua päälle. Ja opettaja jopa ainakin hetken kuunteli ja ehkä jopa sisäisti.
Yritin tiivistää selkeästi seuraavat asiat:
- koulun säännöissä ei mainita lainkaan kännykän (tai ipodin tms.) takavarikon pituutta: säännöt täytyy päivittää tämän osalta
- tällaisessa takavarikkoasiassa koulun olisi syytä ilmoittaa asiasta vanhemmille viimeistään koulupäivän päätyttyä, antaa selostus tilanteesta ja sanktiosta ja antaa oppilaalle kirjallinen dokumentti, että koululla on hallussaan oppilaan omaisuutta
- edelliseen liittyen: sääntöihin olisi asiallista lisätä myös pykälä kommunikaatiosta koulun ja kodin välillä tämäntyyppisissä tapauksissa
- takavarikointi ei välttämättä ole paras mahdollinen rangaistus (toki tunnin tai koulupäivän loppuun asti paikallaan), sillä kännyköitä saa kuitenkin "vain" rahalla ja moni (törsäilytaipuvainen irkku;) marssisi vain samantien kännykkäkauppaan (tätä en tosin ihan näin ilmaissut).
Kun lempeämielinen opettaja pääsi taas ääneen, hän ensitöikseen totesi, että olikin aikonut palauttaa Roosalle tämän puhelimen samaisen iltapäivän aikana...
Kiitin kauniisti ja sanoin, että Roosa tietää itsekin rikkoneensa koulun sääntöjä, joten Roosan osalta asia on nyt tällä selvä, MUTTA noin yleisellä tasolla aiomme toki kirjoittaa rehtorille sääntöihin ja kommunikaatioon liittyvistä epämääräisyyksistä.
Loppuun sain kuulla vielä monologin siitä, kuinka opettajille on allokoitu vain minimaalisesti aikaa minkäänlaiseen kommunikaatioon, ja kuinka koulun säännöt sattuivatkin juuri nyt olemaan hukassa työpöytänsä laatikosta... mutta toki vanhemmilla on täysi oikeus ottaa asia puheeksi rehtorin kanssa...
***
Iltapäivällä kello 15:51 (koulu loppuu 15:50) Roosalta tuli tekstari "joo". Lieni vastaus jo edellisenä perjantaina lähettämääni tekstariin "joko sait kännykän takaisin".
2 comments:
Kiva kun känny saatiin takaisin.
Tehkää nyt kuitenkin palautetta asiasta eteenpäinkin.
Kiitos, Marita!
Juu, kirje rehtorille on työn alla. Täytyy vielä sitä valmistelless ja editoidessa lukea koulun koko sääntönivaska suurennuslasin ja rivienvälipaljastimen kanssa...
Post a Comment