Kun J-P oli jätetty toimistolle, ajoin Pavilionsin ostariin ja ihmettelin, miksi siellä klo 9:10 a.m. väki vielä seisoo pihalla odotellen ovien avautumista, vaikka kyseiseen kauppakeskukseen yleensä pääsee tasan kello yhdeksän.
Päästyäni lähimpään liikenneympyrään, huomasin paloautot ovilla ja ehdin huomata, että suurin osa ulkona seisovista ihmisistä oli Pavilionsin henkilökuntaa - hrr- sisävaatteissaan - tässä tuulessa...! No, oli sitten oikea tai väärä häly, en viitsinyt kahden maidon ja parin muun pienen ostoksen takia jäädä odottelemaan tilanteen raukeamista, vaan ajoin Malahiden SuperValuun.
Flunssapäinen minä heräsi sitten viimeistään SuperValun kassalla, kun alitajuntani kiinnitti huomiota viereisen kassatätin kanssa juttelevaan iloiseen ruskeatakkiseen ja - hattuiseen naisihmiseen, joka kuului sanovan omalle kassatätilleen: 'Well, I should get back to my duties...' Malahiden parkkipirkkohan se siinä. Enkä minä tukkopää ollut jostain syystä hakenut lippua vaan riehkannut suoraan maitohyllylle ja lataillut parit lounaskuppikeitot myös mukaan.
Jos voidaan irkkuja syyttääkin näistä taudeista, niin muu hitaus suotakoon anteeksi viimeistään nyt. Ei ollut ruskeatakki ehtinyt vielä SuperValun ylähyllylle. Halpa maitomatka, sentään :)
***
Mitä pienen pojan päiväuniin tulee, kiinnostuksen kohteet eivät ole siitä helpoimmasta päästä (Jos kekään löytää jostain sushiSATUkirjan, lähettäkäähän...). - Ruu pyysi lukemaan päiväunilukemisiksi sushibaarin ruokalistaa... luin, puoliksi enkuksi, puoliksi suomentaen.
Ruun nukahdettua menin etsimään samaista unettavaa YO-Sushin listaa, että voisin siitä skannata jonkin 'päikkäriluku'aukeaman.
- Missä lista? Ei missään?
Pientä logiikkaa käyttäen päiväuni'kirja' löytyi pehmopandan repusta (tuosta kuvan keltaisesta).
Mistäs muualtakaan.
Se pieni nukkuva klanipää kera piilotetun lukemisen:
Tässä meidän satukirja, jota luin, enkuksi ja suomentaen. Maailman paras kirja?? Ja miksikös ei.
No comments:
Post a Comment