Sovin alunalkaen töissä kaksi omaa lomapäivää päästäkseni Minnan ja Pasin häihin lauantaina 30. elokuuta, mutta sitten kun vielä elokuun alussa sumplimme lasten lomia, päädyimme siihen, että työkiireitteni takia Ruukin lähtisi Suomeen jo 11. elokuuta J-P:n, Fransin ja Saagan kanssa ja tulisi sitten minun kanssani takaisin kotiin.
Ruu siis vietti kokonaiset 3 viikkoa Suomessa: nelisen päivää Nilsiän mökillä ja loppuajan mummin luona Korpilahdella. Yhden nettikamerasession jälkeen Ruu oli erityisesti potenut koti-ikävää, mutta enimmäkseen oli mennyt hienosti ja nyt Ruu sitten ikävöi mummia ja etenkin kissoja. Meidän omat kisut Iita ja Linta (täyttivät kesäkuussa 11 vuotta) muuttivat Korpilahdelle silloin, kun me muutimme Irlantiin ja varsinkin Iita (kuvassa alla) oli kovasti ollut kaveria Ruun kanssa ja harva se yö nukkunut Ruun jalkopäässä, joten ei ihme, että Ruu kaipaa kehräävää kaveria kainaloonsa:
Perjantaina 29. elokuuta lensin siis Tampereelle. Vuokrasin (jo etukäteen varaamani) auton - Clion sijaan sainkin Fiestan, mutta ihan ok sekin - ja lähdin ajelemaan Annen luo Muotialaan. Mukanani ollut navigaattori ei sitten löytänytkään upouutta katua (puolisentoista vuotta vanhasta) aineistostaan. Minä onneksi muistin ajaa oikealla puolen tietä ja pitkästä tauosta huolimatta manuaalivaihteistokaan ei aiheuttanut ihmetystä (päinvastoin: tänäkin aamuna vasen jalkani haroi kytkintä...) Ajelin sitten mutu-tuntumalla ja kutakuinkin perille, ja kun soitin Annelle kysyäkseni tarkempia ohjeita, huomasin, että puhelimeen neuvova Anne seisoikin autoni takana... Kiitokset, Anne, rupatteluista ja kahvitteluista ja tervetuloa Dubliniin :)Iltapäivemmällä jatkoin matkaa Tampereen keskustaan, tuttuakin tutumpaan Stockan parkkihalliin (kuin olisi kotiin tullut...). Vietin tovin Akateemisen kirjakaupan hyllyjä plaraten, ja mukaan tarttui jo ennalta suunnittelemieni Lehtolaisen, Sipilän ja Tervon uutuuksien lisäksi muutama vanhempi Matti Röngän dekkari ja yksi Pirjo Hassinen. Lapsillekin löytyi yksi Tatu&Patu-kirja ja Aku Ankan taskareita. Onneksi en törmännyt kuin yhteen tuttuun - terkut Jarille - jonka kanssa ehdinkin spekuloida, että kun näen sen puolentusinaa tuttua niin pääsen jatkamaan Korpilahdelle ehkä vasta yhdeksän aikaan... ja Ruu kun odotti jo kovasti äitiään mummin luona. Muutaman puolitutun näin ja Korpilahdella olin jo sentään ennen seitsemää: saunaa ja illallista, Ruulle iltasatua ja unta :)
Olin alunperin ajatellut mennä Minnan ja Pasin häihin ihan itsekseni, mutta koska Ruu oli jo ihan liian kauan potenut koti-ikävää, päätin ottaa Ruun mukaani. Lauantaiaamuna Ruulle siis kraka kaulaan ja menoksi. Varasin menomatkaan reilusti aikaa, että ehtisimme pysähtyä vessatauoille (Ruu oli mummin luona hylännyt yövaippojen käytönkin ihan täysin ja nyt muutamaan viikkoon ei ole tullut yhtä ainoaa vahinkoa sen kummemmin päivällä kuin yölläkään!). Navigaattori oli turha tälläkin reissulla - sen verran selkeät olivat saamani ajo-ohjeet, ettei tarvinnut missään mutkassa ihmetellä.
Ensimmäisen kerran pysähdyimme Ruun kanssa Palokan Euromarketissa laku- ja kuplavesiostoksilla. Sitten vielä Hirvaskankaan ABC-asemalla, jonka pihalla näin yhden 'elähtäneen suomenkansanidolin' (pahoittelut, jos joku lukijoistani on fani), hui kamala...:
Äänekosken Hietaman Kirkko löytyi helposti, ja opasteitakin oli loppumatkasta:
Ruu tuulettaa kirkon parkkipaikalla:
Ruu ihaili kovasti pihlajanmarjoja ja tahtoi tulla kuvatuksi yhden kirkon pihalla olleen pienen pihlajan alla:
Modernin kyläkirkon alttarilla:
Vastavihityt tyttärineen - onnea Minna ja Pasi!:
Ruu vakavana - kourat täynnä riisiä odottamassa hääparia:
Hääparin pöytä juhlapaikassa:
Juhlapaikan pihasta löytyi leikkipaikkakin :) Ruu nautti täysin siemauksin - kunnes mäntymetsän hyttyset alkoivat vaivata:
Minä ja hehkeä morsian Minna: olemme tunteneet toisemme seiskaluokasta asti eli jo 25 vuotta ja kaiken lisäksi meillä on sama syntymäpäivä!
Hääjuhlat menivät muuten mukavasti (kiitos, Minna ja Pasi!), mutta Ruu alkoi väsähtää pian hääkeiton jälkeen ja alkoi - leikkipaikasta huolimatta - vaatia, että lähdettäisiin takaisin mummilaan. Pienimies ei jaksanut edes hääkakkua odottaa, kaikista houkutteluistani ja lahjomisistani huolimatta, joten ei sitten muu auttanut kuin ajella takaisin Korpilahdelle. Ruu nukahtikin alle kymmenen minuuttia sen jälkeen, kun olin käynnistänyt auton... Harmitti kovin aikainen poislähtö ihanista juhlista, mutta minkäs teet :( Toivottavasti Minna, Pasi ja Tessa pääsevät taas pian visiitille luoksemme (viimeksi olivat vuosi sitten syyskuussa) ja Ruu pääsee ihailemaan Tessa-'vauvaa' (olen kyllä yrittänyt selittää, ettei pian 2-vuotias tyttönen enää mikään ihan vauva ole!). - Jälkeenpäin kysellessäni Ruulta häistä Ruu nimittäin sanoi hienointa olleen Tessa-vauvan mekko - ja varpaat (ei kyllä tainnut juhlakenkien alta varpaita näkyä, mutta...joo).Lauantai-iltana nautimme Ruun kanssa jälleen saunasta Kukko-oluineen ja Herra Hakkarais-limsoineen sekä suomimakkaroineen. Uutisvuotoakin tuli hetki katsottua ja tietenkin kissojamme rapsuteltua.
'My Precious' eli kaikki kirjani ovat (kissojen lisäksi) äitini luona. Ehdimme sentään ennen Irlantiin muuttoa pykätä hyllyt pystyyn ja nyt minun piti taas hetki imeä täysiä kirjahyllyjä itseeni. Tärkeimmät keittokirjani toki kuskasimme tänne, samoin kuin useita lastenkirjoja, mutta se, mikä irkkukodistamme puuttuu, on pursuavien kirjahyllyjen tuoma kodikkuus ja lämpö. - Tokihan kirjoja on alkanut tännekin kertyä, mutta näitä on kyllä ikävä:

Sunnuntain lounaan jälkeen ajelin Ruun kanssa Tampereelle tarkoituksenamme treffata Sitruunakummit jätskillä Koskikeskuksen SpiceIcessa. Maini ei valitettavasti päässyt, mutta Inari ja Merja lahjoivat sitäkin tehokkaammin ujostelevaa kummipoikaansa...Salmiakkipehmis ei valitettavasti ollut lainkaan salmiakkista, mutta enemmän tässä kuvassa ujostuttavat kummitätit. Mielenkiintoista pakettiakaan ei Ruu millään uskalla avata...:
Merja ja Ruu:
Uteliaille paljastettakoon, että paketista löytyi hiano lavarekka ja sen lavetilta traktori. Kummien valvovien katseitten jälkeen rekka on kelvannut leikkeihin oivallisesti, kiitokset :)Kaunis iltapäivä sai meidät jätskien jälkeen kävelylle Laukontorille:

Tammerkosken maisemaa (Riikka, sulle vähän Tampere-nostalgiaa :)
Ruukin hymyilee (vai pitäisikö kirjoittaa, että Merjakin hymyilee ;):
Inari hemmottelemassa kummipoikaa. Osti pari kirjaa Ruulle ja kehtasi vielä laittaa allaolevan härpäkkeen pyärimään Ruun ilostukseksi... Ruu kertoilee vieläkin hartaana kiitoksiaan, 'kun se spaidermään oli niin HYVÄ' :)
Tampereen keskustakierroksen jälkeen ajelimme Ruun kanssa Koikkarin Nirvaan Eija-kummin luo (kuvat jäivätkin sitten täysin ottamatta, voih!). Ruu leikki täysillä Joonaksen huoneessa monenmonituisilla leluilla eikä Eijaakaan ujostellut ollenkaan. Pentti grillaili meille erinomaisia peruna-juusto-pekoni-nyyttejä ja broitsua - ja Ruu kehtasi Eijan kehotuksesta ottaa vielä kolmannenkin broitsunpihvin, huhhuh... - Kiitokset kestityksestä ja saunottamisesta! Ja Ruu kiittää kovasti kaikista Puuha Pete -jutuista!
Maanantaiaamuna menimme Ruun kanssa Stockalle ruokatuliaisia ostamaan: savuporoa, aurajuustoa, Fransille rasia Saarioisten maksalaatikkoa, Roosalle paketti HK:n Sinistä, J-P:lle Fazerin Sinistä ja Olvin Tummaa, koko perheelle reilusti salmiakki-irtiksiä, 5 pakettia ruisleipää, 3 pakettia kahvia, muutama lehti, PMMP:n Puuhevonen -lastenlevy, Roosalle 1. tuotantokauden jaksot Serranon perhettä... Laukuissa jo ennestään Marimekon serviettejä ja Muumi-karkkisanko. - Aiemmista poiketen ruumalaukut jäivät vajaiksi: vain 26,3kg sallitun 30kg:n sijaan (mikä moka - tuohonhan olisi mahtunut kahvia ja ruisleipää vaikka kuinka...)
Mutkikkaampaa sitten olikin vuokra-auton tankkaaminen ennen lentokentälle ajamista. Suomalaiset tankkiautomaatit kun eivät hyväksy ulkomaista visaa enkä sitten viime kiireissä jaksanut etsiskellä huoltista, jonne voisi maksaa sisälle (minne voi, kertokaa!). Lempääläntien ABC:lla tankkasin seteleillä jonkinmoisen arvion mukaan ja hävisin vain 4,34 euroa.
Matka jatkui Pirkkalaan, jossa pysähdyimme Ruun kanssa pikaisille Hese-juustohampurilaisille ennen ajoa lentokentälle. Kameramme taitaa tosin vedellä viimeisiään, joten olkoon tämä seuraava sitten vaikka 'taidekuva'...:
Mutkikkaampaa sitten olikin vuokra-auton tankkaaminen ennen lentokentälle ajamista. Suomalaiset tankkiautomaatit kun eivät hyväksy ulkomaista visaa enkä sitten viime kiireissä jaksanut etsiskellä huoltista, jonne voisi maksaa sisälle (minne voi, kertokaa!). Lempääläntien ABC:lla tankkasin seteleillä jonkinmoisen arvion mukaan ja hävisin vain 4,34 euroa.
Matka jatkui Pirkkalaan, jossa pysähdyimme Ruun kanssa pikaisille Hese-juustohampurilaisille ennen ajoa lentokentälle. Kameramme taitaa tosin vedellä viimeisiään, joten olkoon tämä seuraava sitten vaikka 'taidekuva'...:
Pirkkalassa autonpalautus sujui jouhevasti ja checkinnin jälkeen istuksimme Ruun kanssa hetken lentoaseman yläkerran kahviossa ja katselimme kaikenkarvaisia nousevia ja laskeutuvia pikkukoneita. Ruu sai myös pitkään himoitsevansa poron (tämä onneksi pehmosellainen) ja Muumi-limsakin maistui (mainittakoon, että J-P ja minä muinoin skoolasimme häissämme Muumi-limsalla :)
Koneeseen päästyämme Ruu jatkoi hetken pälpättää, mutta sitten nukkui kaksi tuntia kolmen tunnin lentomatkasta. Itse en juurikaan osannut torkahtaa. Loppumatkasta juttelin vieressäni istuvan irkkumiehen kanssa, joka oli viime keväänä muuttanut suomalaisen vaimonsa (15 vuotta irkuissa asuneen) kanssa Turun liepeille vanhaan kansakouluun. Mies oli matkalla viikoksi Irlantiin tekemään vuokrasopimusta vanhemmiltaan perimistään maista ja pelloista - ja kertoi pienoisella haikeudella, kuinka tosiaan oli muutama kuukausi sitten myynyt kaikki 29 lammastaan ja liudan muita eläimiä ja todellakin sitten muuttanut vaimonsa ja 6-vuotiaan tyttärensä kanssa Suomeen...
No comments:
Post a Comment