Leikkipuistoilua

Kävimme viime viikon aikana kolmessa eri leikkipuistossa: juuri uusitussa Malahiden linnan puistossa, Baldoylen leikkipuistossa (yhtenä niistä illoista, kun Frans oli jalkkisleirillään) ja Skerriesin ihanassa, mutta tuulisessa merenrantapuistossa.

Rudolf (maanantaina 14.heinäkuuta) Malahiden linnan leikkipuistossa. Väkeä piisasi: paikallisia, turisteja ja erinäisiä leiriläisiä.

Pikku ja Iso:

'Sillä nuorallatanssijaa ihmiset tuijottaa
pelkäävät ettei hän putoakaan...
...ei nuorallatanssija saa nukahtaa' :

Malahiden linnanpuiston kauniita kukka-asetelmia:


Vihdoinkin kuppikeinussa. Nimenomaan vihdoinkin!

Nimittäin viime maanantaina Malahiden linnan puistossa, kun odottelin Saagan ja Ruun kanssa tämän ylläolevan kuppikeinun vapautumista, kaikki ei mennyt ihan putkeen:

Kaksi noin 10-vuotiasta tyttöä keinui siinä. Kun olivat kymmenisen minuuttia keinuneet (puisto oli aivan täynnä lapsia - sanoisinko ainakin parisataa lasta), ehdotin, että olisi varmaan aika päästää jo muitakin lapsia keinuun. Tytöt suurinpiirtein irvistelivät ja sanoivat, että 'me ollaan oltu tässä vasta pari minuuttia'. Sanoin sovitellen, että olkoot vielä hetken, mutta sitten tosiaan on jo muitten vuoro. - No, eiköhän jostain ilmaantunut kaksi näitten tyttöjen kaveria ja tytöt ottivat kaverinsa 'kyytiin' ja jatkoivat tyynenä keinumista. Odotin vielä reilut 5 minuuttia ja huomautin uudestaan vuoronvaihdon reiluudesta. Uudet tytöt lähtivät siinä vaiheessa pois, mutta kaksi 'alkuperäistä' tyttöä jatkoivat vain keinumista. Aloin sitten kysellä, että missähän mahdollisesti tyttöjen vanhemmat tai leiriohjaajat ovat (puistossa oli paljon kaikenmaailman leiriretkeläisiä), mihin tytöt vastasivat olevansa puistossa ihan keskenään - ja haluavat vielä keinua, koska 'kaikki muut vempeleet puistossa ovat niin tyhmiä eikä heitä kiinnosta muu kuin juuri tässä kuppikeinussa keinuminen'... Siinä vaiheessa kiehahti ja rähähdin, että jos kerran ovat ilman aikuisia, niin voisinko kenties saada tyttöjen äitien puhelinnumerot. Se ukaasi lopulta tehosi ja tytöt vastahakoisesti lopettivat keinumisen, mutta vielä siinäkin vaiheessa puhisivat, että 'me oltiin vaan pari minuuttia'. Räyh mitä kakaroita. Ei meidän lapset vaan...;) - Eivätkä oikeasti. Kyllä jotain kuria ja rotia pitää olla ja onkin. Räyh, toiseen kertaan.

Saaga rohkeana laskemassa 'kokoputkenpitkän':

Koko jengi köysikiipeilemässä (Saaga piti lopulta pelastaa 'yläorsilta'):

Park Guard kierroksellaan:


Roosa pukkaamassa Saagaa vauhtiin Malahiden linnanpuiston köysiradalla:


'Vauhtiiiii':


Frans alkaa kohta kieputtaa-aa-aa:


Connemarasta tuttuja jättiraparpereja Malahiden linnan puistossa:


Keskiviikkona 15. heinäkuuta vietimme aikaa Baldoylen leikkipuistossa - sillä aikaa Frans oli maalivahtileirillään korttelin päässä.

Saaga hui-lui-lee:


Ruu tii-rai-lee:


...ja Roosa ko-ri-pal-loi-lee:


Nämä viimeiset kuvat ovat Skerriesin leikkipuistosta lauantailta 19. heinäkuuta. Mukava, mutta hyvinhyvin tuulinen paikka: