Mukava Viikonloppu Hyvässä Seurassa

Heti alkuun täytyy pahoitella, että kuvat tässä postauksessa ovat 'mitä sattuu' eivätkä lainkaan kaikenkattavia. Mukaansatempaavien keskustelujen lomassa emme yksinkertaisesti muistaneet räpsäistä kuin yhden kuvan sieltä ja toisen täältä - ja nimenomaan räpsäistä. Mukavia muistoja kuitenkin. Yritän teksteissä kompensoida.

Perjantaina:
Jaana, Moppe ja Petro (14) lensivät Tampereelta tänne iltapäivällä. Roosa halusi välttämättä mukaani kentälle heitä vastaan, joten hain Roosan koulusta hieman etuajassa (kanslisti sanoi minulle, että voi hakea Fransin myös luokastaan (ehkä jopa ihmetteli, miksi ei), mutta ymmärsi, kun sanoin, että ollaan tällä kertaa menossa Roosan kanssa ihan kaksistaan...) ja juuri ajoissa ennätimmekin, kone kun oli peräti 35 minuuttia etuajassa. Päiväkahvien jälkeen kävimme sightseeingillä Swords-Malahide -akselilla, sitten ajelimme merenrantaa Portmarnockiin ja Howthiin, ihailimme kalliorantoja ja valkopäisiä tyrskeitä hyvinkin tuulisella merenselällä. Jaana kiinnitti huomionsa myös keltakukkaisiin pensaisiin, joita varsinkin Howthin vuorenrinteet ovat täynnä. Edelleenkään emme tiedä, mistä pensaasta on kyse, ja 'KVG'-metodikin (no oikeastihan kvg tarkoittaa tätä ) unohtui viikonlopun touhuissa aivan täysin, mutta jospa se tässä lähiaikoina selviäisi. Kyselen irkkututuilta, jossei muuten. - Howthin 'Wrights' -kalakaupassa kävimme ihailemassa hummereita ja taskurapuja altaissaan, ja Petro, joka kuitenkin merenherkkuja tykkää syödä, alkoi jo hieman sääliä kalatiskin vielä niin heiluvia kuin heilumattomiakin otuksia ja meinasi jo, että vaivihkaa kantaa ainakin rapualtaitten elävän sisällön takaisin mereen...

***

Perjantai-ilta kului mukavasti chicken wingsejä ja J-P:n saksalaistyylistä perunasalaattia nautiskellessa. Jälkkäriksi tein marenki-mansikka-kermavaahtosekoitusta. Viini oli hyvää - ja sitä oli kai riittävästi - ja vieraamme testailivat myös muutamaa irkkuolutta ja -siideriä.

Petro ja Jaana:
Moppe:
Roosa väkersi J-P:lle ranskalaisen letin:

Lauantaina:
Roosa ja Frans menivät virkeinä ja pirteinä taidetunnilleen yhdeksitoista, ja me muut suuntasimme Malahiden linnaan ja puistoon. Jaana, Moppe ja Petro kävivät linnassa opastetulla kierroksella. Kummitukseen eivät kuulemma olleet törmänneet, vaikka se ovesta päätellen noin Jaanan kokoinen kai onkin - isommalta ihmiseltä saattaisi nimittäin horisonttiin katsoessa mennä moiset haamujaiset kokonaan ohi, mutta eipä Jaanakaan sitä tosiaan ollut nähnyt (vai liekö rillit olleet laukussa). - Me J-P:n, Saagan ja Ruun kanssa vietimme tuon tovin linnan ympäristöä koluten ja suht siedettävästä säästä nauttien.




Linnakierroksen jälkeen treffasimme Roosan ja Fransin Malahiden keskustassa ja menimme maittavalle lounaalle Gibneysiin. Kiitokset vielä Jaanalle ja Mopelle tarjoilusta! Fish&Chipsit, pekonihampurilaiset, kananuggetit, enchillada ja lasagne sekä sipulirenkaat olivat oivallisia!

Lauantai-iltapäivällä jaksoimme vielä hetkeksi Pavilionsin ostariin, jonka Penneys-kaupasta Jaana löysikin tuliaisia Jesperille ja Miikalle.

Lauantai-iltana - Jaanan vedellessä ansaittuja päiväuniaan - nautimme merellistä pastaa (simpukoita, mustekalarenkaita ja 'Dublin Bay Prawn Tails') ihan kotosalla. Isommat lapset ja 'äijät' katsoivat Highlander leffan pienempien lasten - ja naisten - jo nukkuessa.

Sunnuntaina:
Menimme kokoonpanolla Jaana, Moppe, Petro, Roosa ja minä bussilla Dublinin keskustaan. Sataa ripotteli ja taivas oli harmaa. Jaana pystyi bussin yläkerrasta bongaamaan sentään parikin kaunista hautausmaata ja yhdet kirkonrauniot...

Tatulta olin saanut muutaman hiphopparikaupan osoitteen (kiitos, Tatu!) Petroa varten ja yhdessä vaatekaupassa vierähtikin tovi, kun Petro valitsi itselleen mieleisiään ja 'riittävän roikkuvia' (juu, ei ole kaunis ilmaus, ei, mutta miten muutenkaan tuon nyt sanoisi...roikkuva...) vaatteita. Matka jatkui Jerviksen ohi ja yli kävelysillan Temple Barin puolelle. Jaana oli jo etukäteen toivonut näkevänsä jonkin 'oikean' pubin, joten istuksimme hetken sadetta pitämässä Auld Dublinerissa aivan Temple Barin sydämessä. Roosa kävi ottamassa kuvat näistä vessojen kylteistä, joissa tekstit ovat sekä iiriksi että englanniksi:



Iltapäivemmällä kävimme kevyellä (paitsi Roosa, joka vetäisi pizzan - toim.huom.) lounaalla Porterhousessa:

Sitten kävelykierros jatkui Dublin Firebrigade Headquartersiin, jossa Moppe kävi irkkukollegoiltaan kuulostelemassa, josko löytäisi golfausseuraa tällä saarella. Keskuspaloasema näytti alkuun aivan autiolta, mutta lopulta Jaana bongasi piipaa-autojen keskeltä miehen, joka avasi meille oven ja saimme sisäpihalla sekä ihailla tikasautoja että kuunnella miehen mielenkiintoista selostusta Dublinin pelastuslaitoksen toiminnasta. Dublinin alueella (suur-Dublinissa on noin miljoona asukasta) on kuulemma 100 000 hälytystä vuodessa! - Ja toinen juttu: paloaseman katetun sisäpihan toisessa päässä on upouusi hotelli - allaolevassa kuvassa tuo pinkihkön värinen rakennus taustalla. - Kyllä, hotellihuoneitten ikkunoita on tämän nimenomaisen sisäpihan suuntaan, joten ei varmaankaan maailman rauhaisin paikka lokoisille yöunille...


Paloasemavisiitin jälkeen kävimme vielä Carrollsin 'irkkuroinakaupassa' eli matkamuistomyymälässä. Paljon turisteja -kuten aina. Yhden hyllyn vieressä kuulin selvää suomen kieltä, ja kun tarkemmin katsoin, niin - kappas - siinähän seisoi J-P:n entinen työkaveri Tampereelta. Hieman mies ällistyi, kun tervehdin. Kuulumiset vaihdeltuamme ehdotin, että soitan J-P:lle, ettei mene vain pelkkien terveisten puolelle. Soitin sitten samalta seisomalta ja taisi J-P:kin yllättyä, kun vastasi puhelimeen, jossa näkyi minun numeroni näytöllä, ja luurista kuuluukin 'Timo tässä terve...!' - No, onhan 'tuttuihin törmäämistä' osattu jo odottaakin, eihän tuo Tampere+Ryanair=Dublin kovin iso yhtälö ole, eikä Dublinin keskusta mikään hervottoman iso alue ole.

Keskustareissusta tulimme takaisin Malahideen junalla. J-P:llä oli valmiiksi uunissa tekeytymässä Guinnessissä haudutettua lammasta, joten eikun Roosa kuorimaan muusiperunat ja itse tekemään fetasalaattia. Jaanalla ja Petrolla oli edessä aikainen lähtö Suomeen tänä aamuna, joten 'me koko poppoo' olimme nukkumassa jo hyvissä ajoin kymmenen jälkeen. Moppe golffailee näillä nurkin vielä tämän viikon.