Visiitillä Belfastissa

Perjantaiaamupäivällä lähdimme enemmän tai vähemmän ex tempore päivän retkelle Belfastiin. Frans oli jo jonkin aikaa puhunut, että haluaisi mennä katsomaan Titanic -gallerian Ulsterin Transport -museossa ja toki se meitä muitakin kiinnosti. Titanichan on rakennettu Belfastissa.

Toinen, melkein yhtä hyvä syy, oli mennä katsastamaan tämän saaren toistaiseksi ainoa Ikea, joka avattiin Belfastiin joulukuun 13.päivä. - Irlannin tasavallan puolelle ensimmäinen Ikea on tulossa joskus alkuvuonna 2009.

Seuraavat kaksi kuvaa ovat matkan varrelta. Vuoret näyttivät todellisuudessa paljon isommilta kuin näissä kuvissa:



Edellisen kerran kävimme Belfastissa elokuun alkupuolella ja silloin satoi kaatamalla. (Roosan toukokuisella luokkaretkellä samaisessa kaupungissa sää oli tosin suosinut.) Ja niin satoi nytkin. Heti, kun pääsimme Belfastin esikaupunkialueelle, rojahti oikein kunnolla. Liikenne oli puuroista ja olimme jo epäuskoisia, ehdimmekö koko museoon. Lapset olivat ruuhkaan asti olleet suht pieniäänisiä (osin kiitos Fransin joululahjaksi saaman MP3-soittimen ;), mutta hermohan siinä matelussa meni kaikilta.

Pääsimme museolle puoli kolmen kieppeillä ja museo ilmoitti olevansa auki vain neljään, mutta hyvin ehdimme puolessatoista tunnissa nähdä kaiken olennaisen.

Allaoleva kuva on otettu museon pihalla. Kuvassa myös Ruun uudet kolmipyöräiset kärryt :):

Titanic -gallerian aulassa oli useita laivojen pienoismalleja:

Titanic -gallerian ovi näytti lupaavalta:

Itse galleria oli kuitenkin aika pieni ja varsinkin Frans oli pettynyt. Näyttely koostui lähinnä kuvakopioista ja postereista, muutama aito lehtileike löytyi yhdestä vitriinistä, samoin joitakin alkuperäisiä piirustuksia. Tokihan kuvissa oli katselemista ja ihmettelemistä:

Ilmailupuolella: Saaga tykkäsi vanhoista lentokoneista:

'Road' -hallissa oli mm. vanhoja raitiovaunuja:

Ja busseja:

J-P aikoo vaihtaa lajia maastopyöräilystä museopyöräilyyn:

Roosa pohtii, josko papa ostaisi synttärilahjaksi Rolls Roycen...:

Tämäkin kelpaisi:

Ja Fransille tämä:

'Railways' -hallissa koko katras hyppäsi vanhan höyryveturin kyytiin. Ruuta alkoi jo pelottaa, kun veturi alkoi puhista ja puuskuttaa ja viheltää, ja koko kotimatkan Ruu vakuutteli, että se lähti jopa liikkeelle...:

Asemalaituri:

Museon sulkeuduttua poikkesimme upouudessa Ikeasssa. Siellä vierähtikin sitten kolmatta tuntia. Parasta antia tarjosi Ikean 'Little Taste of Sweden', josta ostimme useita kotoisia herkkuja:

Kotimatkan pimeydessä J-P luotti navigaattoriin - 'aja kotiin vaikka silmät kiinni' - ja kas kummaa, löysimme itsemme joiltakin &%¤:n pikkuteiltä Moira -nimisestä kylästä. Navigaattorin kartoista kun puuttui Belfastia lähinnä oleva M1 -moottoritien uusiopätkä ja navigaattori päätti ohjata meidät vakuuttavasti 'lyhimmälle reitille'. Lapset nukkuivat, joten en voinut kiljua ääneen mutkaisilla ja kapeilla teillä, joita paikalliset tuntuivat kaahailevan miten sattuu... Moottoritien liittymä tuli lopulta vastaan monen tuskaisen minuutin jälkeen, helpotus.

Tasaisella motarilla taisin sitten itsekin hetkeksi torkahtaa, kunnes kuulin J-P:n sanovan, että 'hei, nyt ollaan jo etelän puolella'. Avasin silmäni ja näin ison kyltin, jossa oli lähimmät kaupungit ja etäisyydet niihin:

- Ja mihinköhän se navigaattori nyt käski ajaa, tuossa kyltissä luki kyllä takuuvarmasti Johannesburg...!?
- No en mä ihan niin etelää tarkoittanut, sitä vaan, että ei olla enää Pohjois-Irlannin puolella.

Seuraavasta kyltistä varmistin: Jonesborough. Huh. Tuntia myöhemmin oltiinkin jo kotona.