Joululounasta ja Kehityskeskustelua Lontoossa

Olin eilispäivän työmatkalla Lontoossa. Nyt muutaman Lontoon reissun jälkeen huomaa selvästi, että Lontoo on dublinilaisille vähän sama kuin Helsinki tamperelaisille - kaikilla isommilla firmoilla on joko konttoreita tai (asiakas)kontakteja siellä. Lentojakin taitaa mennä melkein yhtä tiheään kuin junia Tampereen ja Helsingin välillä. Aamuvarhaisella Lontooseen ja illalla takaisin, samoja naamoja mennentullen.

Canonbury Group, joka omistaa osan Policy&Markets-lehdestä, jossa siis olen töissä, järjesti joululounaan Ognisko Polish Clubilla Kensingtonissa, ja mukava ja erinomainen lounas olikin kaikinpuolin! Meitä on pieni porukka - kahden pääomistajan ja kahden pienosakkaan lisäksi sihteeri, lehden artikkelit julkaisukuntoon editoiva freelance -toimittaja ja minä.

Saimme alkuun lasilliset vaaleanpunaista shamppanjaa. Ruokalistan kanssa olikin sitten vähän hankalampaa - liikaa hyviä vaihtoehtoja! Päädyin kylmäsavulohi-kaviaari-blineihin alkuruoaksi ja vasikanleikkeeseen omena-calvadoskastikkeessa pääruoaksi. ('Ei paskempaa', niinkuin tamperelainen sanoisi...) Jälkkäriksi Grand Marnier Creme Brulee ja enempää ei olisi edes mahtunut.

Mukava lounaskeskustelu käsitteli mm. seuraavia mielenkiintoisia asioita:
- Toinen pomoistani on parina viime vuosikymmenenä rahoittanut leffoja, mm. sellaisia kuin Mad Max ja Rasvatyyni, ja jonkin Russell Crowen 90-luvun lopun elokuvan.
- Toinen firman pienomistajista, alunperin Intiasta kotoisin oleva Ashish, joka on 7-vuotiaana muuttanut vanhempiensa kanssa Britteihin, on tulossa isäksi pian. Ashishin vaimo odottaa pariskunnan ensimmäistä lasta, jonka laskettu aika on viikon päästä. Vaimo lensi jo kuukausi sitten Intiaan, koska haluaa välttämättä synnyttää siellä, lähellä sukuaan. No, mies lentää huomenna perässä, mutta kuulostaa äkkiseltään hassulta, että joku haluaa välttämättä synnyttää Intiassa Lontoon sijaan. Pienen ajattelun jälkeen Intiassa toki varmaan yksityissairaalassa saa samanlaista huippupalvelua kuin Lontoossakin ja halvemmallakin. - Ashish oli eniten huolissaan siitä, että vauvan synnyttyä anoppi Intiasta lentää heille kuukaudeksi ;)
- Canonbury Group on perustettu 13 vuotta sitten. Kävimme jokaisen vuoronperään läpi kysymällä 'mitä teit 13 vuotta sitten'. Minä odotin Roosaa silloin, täyspäiväistä työtä... :)

Kolmen tunnin lounaan jälkeen toinen pomoni Pippa ehdotti, että hän heittäisi minut taksilla Oxford Streetille (sanoin olevani menossa Disney Storeen pikavisiitille) ja voisimme samalla hoitaa 'review'n' eli jonkinlaisen kehityskeskustelun liittyen kuluneisiin 5 kuukauteen, jotka olen heillä ollut töissä ja tulevan vuoden haasteisiin. Hyvin epävirallinen, mutta hyvin mukava keskustelu. Taidan taas toistaa itseäni kirjoittamalla, että on mukavaa tehdä töitä ihmisille jonkin 'korporaation' sijaan. Palaute kun on välitöntä ja konkreettistakin.

Kulunut syksy on kyllä välillä ollut tosi hiljainen, lounaalla jo vitsailinkin, että on muutamaan kertaan meinannut "boreout" iskeä ihan tosissaan. Molemmat pomot lupasivat, että ensi vuodesta tulee mielenkiintoisempi ja (nyt täytyy koputtaa puuta!) heidän ei enää tarvitse olla huolissaan, ettenkö saisi tarpeeksi mielenkiintoisia työtehtäviä. Policy&Markets -lehden tavoitteena on mm. järjestää sekä Lontoossa että New Yorkissa 4 luento&paneelikeskusteluiltaa kummassakin ja niitten kustannusarvioita parhaillaan töissä selvittelenkin. Lisäksi tulossa on konferenssit Ditchleyn kartanossa, Englannissa, syyskuun alussa 2008, ja toinen Omanissa joko joulukuussa 2008 tai tammikuussa 2009.

Puolen tunnin taksimatkan jälkeen ehdin kuin ehdinkin Oxford Streetille ja jotain joulusalaisuuksia ehkä tarttui mukaankin... Tuben hetkittäiset viiveet huomioonottaen lähdin kohti Paddingtonin asemaa ja Heathrow Expressiä hyvissä ajoin ja hyvä niin, muutamaan tubeasemanväliin meni kolme varttia!

Tällä kertaa kone oli ajoissa ja peräti vartin etuajassa. Sain siis ihan kunnon yöunet viime yönä, pitkästä aikaa. J-P ei tosin olisi malttanut mennä nukkumaan uunituore UK Mountain Bike Rider -lehti käsissään...