Sunday, December 9, 2007

Mikä Tätä Nykynuorisoa Oikein Vaivaa?

Laitoin reilu kuukausi sitten ilmoituksen työkkärin nettisivuille, että etsimme uutta au pairia 6-12 kuukaudeksi. Sain 23 vastausta! Niistä 6-8 oli varteenotettavia - joitten lisäksi saimme lähisukulaisen kautta vinkin, jonka mukaan tuttavaperheen tytär lähtisi 'viivana Irlantiin, jos vain tämmöistä paikkaa tarjottaisiin'. Seuloin vastauksia ja kolme tyttöä tapasinkin viikko sitten Tampereella ja muutaman kanssa juttelin puhelimessa ja skypen kautta. Mutta, kaiken vaivan jälkeen meillä ei ole mitään, ei yhtikäs mitään! Tarjosin paikkaa kolmelle, mutta erinäisistä syistä ei onnistunut:

1. Meillä on vain yksi auto, jonka tarvitsemme työ- ja koulumatkoille. Emme valitettavasti voi tarjota au pairillemme omaa autoa käyttöön 7/24. - Sori, meillä ei todellakaan eletä mitään luksuselämää. Jos bussi- tai junakyyti ei kelpaa, noukänduu!

2. Vaikka Dublinin eteläpuolen vuorille ei ole kovin pitkä matka niin täällä ei välttämättä pääse 'snoukkailemaan', tylsää. Täällä vaan kun ei juurikaan ole lunta - olisiko irkkusäätiloista voinut ottaa selvää etukäteen, ennenkuin muka Irlanti on ykkösmaa?? - Sitäpaitsi, me ei lasketella edes Suomessa, tulihan se jo moneen kertaan selväksi.

3. Ei kuulosta kovin vakuuttavalta, että etukäteen sovittuina nettikamerakeskusteluaikoina onkin ihan muita esteitä, useampana iltana etukäteen ja vaivautumatta ilmoittamaan, edes jälkikäteen.

4. Jos on sovittu juttutuokio ja Suomessa sataa harakoita ja hirviä tuvan katonkin läpi niin nokiamaassa kuuluvuusalueettomuus on niin hatara ja hetkellinen tekosyy, ettei sen vertaa olekaan. Se joka oikeasti jotain haluaa, soittaa ihan itse ja ja varmistaa, jos tekstari ei muka mene perille.

5. Jos perhe ja poikaystävä ovat todellinen este/hidaste niin miksi sitten edes teeskennellä, että kiinnostaa? Me kun kuitenkin ollaan ihan tosissamme.

Harmi, mukavan kuuloiset nuoret naiset! Toivottavasti ei törmätä Suomen työmarkkinoilla tulevina vuosina.

3 comments:

Riikka said...

Voi itku ettei ole löytynyt uutta hyvää tulokasta. Luulisi löytyvän innokasta väkeä lähtemään, mutta nuorisolla ei kai tyypillisesti ole realistisia käsityksiä mitä se homma sitten oikeasti pitäisi sisällään, vaan odotetaan seikkailua. Tai sitten on ilmoittauduttu hetken innostuksesta ja tosipaikan tullen vetäydytäänkin. Uskon kyllä että hyviäkin ehdokkaita on olemassa, kunhan jotenkin kohtaisitte toisenne. Olisipa mun sisko muutaman vuoden vanhempi niin ehdottaisin häntä (nyt 15v). :)Olisiko Tatun tuttavapiirissä mahdollisuuksia? Varmaan olette mainostaneet pestiä mahdollisimman monessa paikassa? Osaisinpa auttaa. Toivotaan että onnistaa pian...

Anonymous said...

Onnea au pairin löytämiseksi, että löytyy Tatu Tatun paikalle - onhan teillä jo yksi onnistunut valinta tullut. On ihan "eppää" että kandidaatit eivät joko ole tosissaan tai sitten vaatimukset on utopiaa. Ehkä uusia ehdokkaita tulisi syksyn ylioppilaista; tai sitten lastenhoitajaksi tai lähihoitajaksi valmistuneista. Olisiko paikallisilla suomalaisilla perheillä sopivia tuttavia? Tsemppiä prosessiin :)

Leena said...

Kiitos tsempeista Riikka ja Maria! Laitoin nyt uuden ilmoituksen tyokkarin nettisivuille. Valiaikaisratkaisu voisi myos olla jokin muu kuin suomalainen au pair. Laitoin juuri sanan kiertamaan taalla toimistossa ja heti kuulin yhdesta ranskalaisesta nuoresta naisesta, joka etsii perhetta. Eli saas nahda...