Riitta-täti

Ruu ja isotätinsä Riitta olivat viimeksi trehvanneet kesäkuussa, jolloin Ruu oli kuukautta vaille 2-vuotias. Tänään iltapäivällä kotiovella Ruu toivotti tervetulleiksi sekä Roosan, Fransin että Riitan ja halailikin vielä kaikki peräjälkeen. Päiväkahvit juotiin ja välipalat syötiin.

Isommat sisarukset alkoivat tietenkin - trampoliinin huomattuaan! - jonottaa takapihalle ja Ruu sitten painautui Riitta-isotätin viereen sohvalle. Sain päiväkahviastiat koneeseen ja istahdin juuri sopivaan aikaan viereiseen tuoliin kuullakseni seuraavan keskustelun:

Ruu (Riitan kainalossa): Ookko sää Riitta- täti?
Riitta: Juu, olen, etkö mua muista...
Ruuu: Een...

'Varmistelujen' jälkeen juttu jatkui ilman sen kummempia kommentteja ja varmisteltu kainalo sopi sekin edelleen. - Ja mikä ettei olisi sopinut. Jos kerran on varmistettu, että Riitta-täti on nyt täällä, niin ei kai sen enempää tarvitakaan!