Thursday, February 12, 2009

Sotkua...

- Mitä ihmeen sotkua sä teet naamaan?
- Ei tää oo sotkua! Musta tulee bät-määän!

5 comments:

MaaMaa said...

hihii
Ruun on kyllä niin hauska noiden "ei tää oo sotkua..." -juttujen kanssa. Pitäiskö itsekin kokeilla ja tehdä itsestäni vaikka Kissanainen :D

Heljä said...

Voi Leena! Ihana lukea teidän viikon jutut, saan taas uskoa tulevaan.
Välillä on vaikea kannustaa neiti neljä-veetä kun haluaa AUTTAA: pilkkomaan vihanneksia terävällä veitsellä, sekoittamaan tulikuumaa kastiketta jne. vaikka tiedän, että pidemmän päälle pitää kannustaa ja saan "palkkani".

Heljä said...

mun piti esikatsella kommenttini ja se lähtikin sitten julkaisuun. No olkoon todiste kauniista suomenkielestäni ;O)
MaaMaa - sovitaanko että beibisittaat vaikka pari tuntia Ruuta ja meidän rinsessaa ja tullaan Leenan kanssa sitten katsomaan mikä maalaus sulla on naamalla...

mizyéna said...

Tietenkin Batman!

Meidän pienin piirsi eilen koko kämmenen täyteen kuulakärkikynällä ja sanoi, että piirsi sen näyttääkseen sitä päiväkodin opettajalle :)

Leena said...

MaaMaa, mehän järkätäänkin seuraavaksi meillä kasvomaalausbileet... Mahtaisiko luvan kanssa enää lapsilta onnistua. - Tuli vaan mieleen, kun entisessä kodissamme Tampereella 'muutama' seinä odotti tapetointia. Ystäväperhe lapsineen oli kylässä vappuaattona, olisikohan meidän Roosa ollut 4 tai 5v. ja ystäväperheen kaksi lasta samanikäisiä. J-P sitten oikein yllytti lapsia piirtämään seinille tuossa huoneessa. Lapset olivat aivan suu auki ihmetyksestä ja eivät millään olisi ottaneet kynää käteen (salaa kyllä voi seinään piirtää), ennenkuin J-P melkein käskemällä käski ja silti lapset olivat koko ajan varuillaan (sekoitetaan toisten kasvatusta...).

RouvaHoo, eihän se helppoa ole, varsinkaan noitten vaarallisempien juttujen kanssa. Ruukin tässä yksi päivä halusi pilkkoa pätkän kurkkua... Itse oikeastaan tajusin relata kun joskus vuosia sitten 'oivalsin', että sämpylät ja pullat maistuu hyviltä ulkonäöstä riippumatta - silloin kun itselle leivotaan. Sen verran vain jeesaan leipomisessa, että pilkon taikinapalat samankokoisiksi niin ei tarvitse paistaessa erotella jättidinoja ja pikkupiperryksiä... - Kuten MaaMaalle juuri kommentoin, että jos vaikka ne kasvomaalausbileet seuraavaksi :D Muutama permanent-tussi lasten käsiin...

Marita, juu, ei epäilystäkään... Keskiviikkoaamuna, kun Aku Ankka tuli postissa, Ruu kaivoi sen välistä tarroja, liimasi ne käsiinsä ja oli autossa näyttänyt J-P:lle ennen eskariin menoa: 'mä voin mennä näin'.