Mukavan normaali lauantai.
On ihanaa, että lapset viikonloppuaamuisin hipsivät itseksensä/keskenänsä alakertaan (kuka sitten kenenkin ja milloinkin herätti - kuiskauksia olemme kuulleet, kuten: 'Frans, voitko tulla meidän kanssa alas, hys hys') ja saamme J-P:n kanssa nukkua hieman pitempään. Arkipäivinä herätyskello soi seitsemältä, viikonloppuisin saattaa kello olla jopa puoli kymmenen ennen Ruun 'pyyhkiin' -ylösnousukäskyä...
Kuten aina lauantaisin, Saaga oli Artzonen taidetunnilla klo 11-12. Lounaan jälkeen lähdin Saaga kaverinani ruokaostoksille Aldiin ja Tescoon. Tiet olivat onneksi ihan sulia, mutta lunta oli maassa monellakin ei-niin-aurinkoisella nurmikentällä.
Aldin ostokset sujuivat suht nopeasti, mutta Tescossa jouduimme jonottamaan kassalle vähän pitempään. Ehdin siinä sitten kuikuilla muitten kärryihin ja tuli jo hieman pokassa pitelemistä, kun huomasin, mitä kassajonossa meidän edellämme olevan, noin 70-vuotiaan miehen ostoskärryissä oli..: 24 tölkin laatikko Guinnessia ja hääpäiväkortti, jossa luki 'To my beautiful wife on our anniversary.' Eikä mitään muuta. Mietin jo hetken, koputanko miestä olkapäähän ja sanon (Guinnessiin viitaten), että 'I hope your wife likes the present'... - No, J-P:llä oli tähän tähän miehisempi tulkinta: voidakseen antaa vaimolleen tuon kortin, herran ehkä pitää ensin juoda ne 24 Guinnessia... (painotus sanalla beautiful). Argh.
***
Ostimme Tescosta pussillisen tikkareita ja 'lainasimme' (juuri silloin Siobhanin kanssa Malahidessa olleen ) Roosan kaapista väripahveja ystävänpäivän yllätyksiä varten. Leikkasimme pahvista sydämiä, teimme niihin reiät ja laitoimme neljä sydäntä tikkarintikkuun 'kukan terälehdiksi'. Kivaa, helppoa ja kaunista :)
***
Ostimme Tescosta pussillisen tikkareita ja 'lainasimme' (juuri silloin Siobhanin kanssa Malahidessa olleen ) Roosan kaapista väripahveja ystävänpäivän yllätyksiä varten. Leikkasimme pahvista sydämiä, teimme niihin reiät ja laitoimme neljä sydäntä tikkarintikkuun 'kukan terälehdiksi'. Kivaa, helppoa ja kaunista :)
Frans ja Conor askartelivat Yugioh -kortteja samaan aikaan. Printtasivat, leikkasivat, liimasivat.. eivät ole kuitenkaan käyneet naapurustossa myymässä...
Illalliseksi kokkailin intialaista: broileria tikkakastikkeessa (mukana paprikaa, porkkanaa, sipulia, tomaattia ja perunaa), basmatiriisiä ja naan-leipää.
3 comments:
Onpas hauska idea nuo tikkarit, taidan kopioida :)
Kiva guinneslahja vaimolle juu, en taitaisi arvostaa ;)
Aaaah, mitä ihanaa ruokaa taas!
Huvitti se, että sitten vasta noustaan kun käy käsky vessapuuhissa auttamaan. Meillä ihan sama juttu. Kaikissa muissa sisaruksekset jeesaavatt toisiaan paitsi peppupesussa :D
Jenni, teitkö tikkareita? Saaga vei tänään kouluun neljälle hyvälle kamulle ja lisäksi opelle (:-) tikkarit, ja ope oli heti innostunut asiasta, kaivanut kaapistaan tikkarit koko luokalle ja kaikki olivat askarrelleet omat ystävänpäivätikkarikukat :)
Marita, me ollaan aina tykätty ruoasta ja ennakkoluulottomasta kokkaamisesta! Äitini on kertonut, että ollessani 3- tai 4-vuotias olin ollut jossain seisovassa pöydässä ja halunnut maistaa ihan kaikkea ja joku vanhempi täti oli sitä ihmetellytkin. Ja olin tosiaan maistanut ja syönyt kaikkea lautaselle ottamaani. - Ihanaa, että meidän lapsetkin syövät kaikkea. Kullakin on hetkelliset oikkunsa ('tykkään vain keitetyistä mutten paistetuista munista'), mutta pääsääntöisesti sujuu hienosti.
Post a Comment