Työpaikkani sijaitsee Finglasissa, Dublinin lentokentän ja keskustan puolivälissä. Lentokenttä taas sijaitsee suurinpiirtein Malahiden ja Dublinin keskustan puolivälissä. Työmatkani on noin 17 km (mitään matemaattisia päätelmiä tästä on turha tehdä, Malahidesta Dublinin keskustaan taas on matkaa 13 km...) ja nopeimmin se taittuu moottoriteitä ajellen. Tosin useimmiten vain teoriassa, koska moottoritiet ovat aina ruuhkaisia ja jopa ennalta-arvaamattoman ruuhkaisia. Ensimmäisenä työpäivänäni myöhästyin iloisesti melkein puoli tuntia sovitusta ajasta, kun arvioin ajomatkaan kuluvan ajan aivan pieleen – olisi pitänyt käydä testiajolla ruuhka-aikaan eikä suinkaan varhaisena sunnuntaiaamuna.
Sittemmin etsin hieman ruuhkattomamman reitin, joka kulkee lentokentän sivuitse ja kiitoratojen viertä. Lentokoneita nousee ja laskeutuu jatkuvasti joka suunnalta ja välillä saatan huomata kiihdyttäväni kilpaa jonkin nousukiidossa olevan Ryanairin koneen kanssa… Useimmiten kuitenkin olen alkanut hiljentää vauhtia, kun tiirailen, minkä lentoyhtiön kone kentällä milloinkin rullaa. Isot amerikkalaiset erottuvat joukosta heti, samoin kuin pienet irlantilaisen Aer Arann-lentoyhtiön siivekkäät. Finnairin lentoajat eivät osu työmatkoilleni, SAS:n surullisenkuuluisia koneita olen ’spottaillut’ sitäkin enemmän.
Mutta itse aiheeseen: Vastapäätä lentoasemaa on tien varressa iso parkkipaikka, joka on vuorokaudenajasta riippumatta aina täynnä autoja. Meni aikansa ennenkuin tajusin, että autoissahan istuu ihmisiä ja mitä muuta nämä ihmiset tekevätkään kuin harrastavat lentokonespottausta. Osa spottaajista saattaa kiivetä parkkipaikan takana olevan maavallin päälle ja tiirailla koneita joko kiikarien tai pitkäobjektiivisten kameroitten kera.
Netistä löytyy enemmänkin lentokonespottauksesta harrastuksena - mikäs siinä. Harrastavathan ne jotkut vanhojen panssarivaunujenkin keräilyä - kuten J-P:n italialaisen työkaverin setä (ei tiettävästi kuitenkaan ollut Suomessa huutokaupassa viime viikolla). - Vaikken minä spottaajaksi tunnustaudukaan, niin mukavampaahan töihin ajellessa on lentokoneita ihailla kuin moottoritiellä tuijottaa ärtyneitä autoilijoita aamuruuhkassa.
Taannoisen Phuketin lento-onnettomuuden jälkeen en voinut kuitenkaan välttyä raadollisemmilta ajatuksilta, kun katsoin Ilta-Sanomien nettisivuilta jonkun turmakoneesta täpärästi pelastuneen ruotsalaisturistin videokuvaa verisistä ihmisistä onnettomuuspaikalla. - Jussi Hakulisen sanoin: “Sillä nuorallatanssijaa ihmiset tuijottaa ja pelkäävät ettei hän putoakaan”.
Sittemmin etsin hieman ruuhkattomamman reitin, joka kulkee lentokentän sivuitse ja kiitoratojen viertä. Lentokoneita nousee ja laskeutuu jatkuvasti joka suunnalta ja välillä saatan huomata kiihdyttäväni kilpaa jonkin nousukiidossa olevan Ryanairin koneen kanssa… Useimmiten kuitenkin olen alkanut hiljentää vauhtia, kun tiirailen, minkä lentoyhtiön kone kentällä milloinkin rullaa. Isot amerikkalaiset erottuvat joukosta heti, samoin kuin pienet irlantilaisen Aer Arann-lentoyhtiön siivekkäät. Finnairin lentoajat eivät osu työmatkoilleni, SAS:n surullisenkuuluisia koneita olen ’spottaillut’ sitäkin enemmän.
Mutta itse aiheeseen: Vastapäätä lentoasemaa on tien varressa iso parkkipaikka, joka on vuorokaudenajasta riippumatta aina täynnä autoja. Meni aikansa ennenkuin tajusin, että autoissahan istuu ihmisiä ja mitä muuta nämä ihmiset tekevätkään kuin harrastavat lentokonespottausta. Osa spottaajista saattaa kiivetä parkkipaikan takana olevan maavallin päälle ja tiirailla koneita joko kiikarien tai pitkäobjektiivisten kameroitten kera.
Netistä löytyy enemmänkin lentokonespottauksesta harrastuksena - mikäs siinä. Harrastavathan ne jotkut vanhojen panssarivaunujenkin keräilyä - kuten J-P:n italialaisen työkaverin setä (ei tiettävästi kuitenkaan ollut Suomessa huutokaupassa viime viikolla). - Vaikken minä spottaajaksi tunnustaudukaan, niin mukavampaahan töihin ajellessa on lentokoneita ihailla kuin moottoritiellä tuijottaa ärtyneitä autoilijoita aamuruuhkassa.
Taannoisen Phuketin lento-onnettomuuden jälkeen en voinut kuitenkaan välttyä raadollisemmilta ajatuksilta, kun katsoin Ilta-Sanomien nettisivuilta jonkun turmakoneesta täpärästi pelastuneen ruotsalaisturistin videokuvaa verisistä ihmisistä onnettomuuspaikalla. - Jussi Hakulisen sanoin: “Sillä nuorallatanssijaa ihmiset tuijottaa ja pelkäävät ettei hän putoakaan”.
No comments:
Post a Comment